Liikuntavuosi

Meidän, kuten monen muunkin, perheessä on tänä talvena odoteltu kovasti (ja turhaan) lunta. Tärkein syy meidän innokkaaseen odotteluumme on ollut, että pääsisimme laskettelemaan. Kun viikon alku näytti lupaavan kylmältä, aloimme toivoa edes pakkasöitä, jotta laskettelukeskukset pääsisivät tykittämään lunta. Jo keskiviikkona olisi Peuramaalla ollut rinne auki, mutta vasta torstaina sitten lopulta pääsimme lähtemään kohti rinnettä. Keskiviikkoisin kun on tyttären tanssitunti Karjaalla ja olin tällä kertaa kuskivuorossa. Tytön bestis käy samalla tanssitunnilla ja hoidamme hänen äitinsä kanssa vuorotellen kuljetukset parinkymmenen kilometrin päähän heti iltapäiväkerhon jälkeen. Kävelin tanssitunnin ajan hyytävässä viimassa. Arvelin, että pelkkä kylmyys teki lenkistä varmastikin ainakin 20-30% rasittavamman, eikö se näin mene? Sain kyllä hyvät lämmöt päälle, mutta silti viimeisen kymmenen minuuttia istuin autossa lämmittimen huutaessa ja kurkin tanssisalin ikkunasta tunnin sujumista. Kevä...

Uudenvuodenlupaukseni vuodelle 2020 oli aloittaa bloggaaminen monen vuoden tauon jälkeen. Koska olen viimeiset kaksi vuotta omistautunut yhdenlaiselle keski-iän kriiseilylle, terveysmuutosten tekemiselle omaan elämääni, tuntui luontevalta valita aiheeksi liikunnallinen elämäntapa. Olen 44-vuotias nainen Länsi-Uudeltamaalta. Lähes koko aikuisikäni olen kamppaillut ylipainoa ja siitä johtuvia terveyshaittoja vastaan. Tilanne eskaloitui syksyllä 2017, kun olin hiljalleen saanut elopainoni kasvatetuksi sairaalloisen lihavuuden mittoihin ja minulla todettiin korkean verenpaineen lisäksi 2-tyypin diabetes, refluksitauti ja uniapnea. Nuorena liikuin paljon, pelasin joukkuepelejä, kävin lenkillä ja kuntosalilla sekä uin vähintään viikoittain. Liikunta oli luonteva osa elämääni lukion loppuun saakka. Aikuisuuden kynnyksellä kiinnostuin enemmän kotona makoilusta, leffoista ja tv-sarjoista, kuten Salkkareista, Kaunareista ja muista aikamme vitsauksista. Tositeeveen myötä selkäni liimautui soh...